Kettupaidat Veikkausliigaan nostanut Pasoja: ”Joukkue isolla J:llä”

Juha Pasoja on tehnyt vakuuttavaa työtä kettulauman peräsimessä ja nuorten pelaajien kehittäjänä.

Vuonna 2013 kesken kauden alkanut ura päävalmentajana sai tähänastisen huipennuksensa, kun Pasoja joukkueineen juhli nousua Veikkausliigaan kauden päätteeksi.

– Onhan siinä mennyt aikansa, ennen kuin kunnolla alkoi tajuta, mitä tapahtui. Marraskuu ollaan lomalla ja ladataan akkuja, joulukuun alussa aloitetaan taas työnteko sitä ajatellen, että ollaan valmiita pelaamaan Veikkausliigassa – ja myös pärjäämään siellä.

Täysin laakereillaan päävalmentaja ei kuitenkaan lomallaan lepää.

– Kyllähän pelaajia ja sopimustilannetta käydään kaiken aikaa läpi, että sopimuksia aletaan saada kasaan jo marraskuun aikana. Ehtii tässä kuitenkin myös levätä, Pasoja tuumaa.

JJK oli yksi joukkueista, jota monet povasivat kärkikamppailuun jo ennen kauden alkua. Kettupaidat nousivatkin kärkipäähän jo alkukaudella ja pitivät paikkansa loppuun asti – viimeiset kierrokset sarjakärkenä. Pasoja nimeää menestyksekkään kauden tärkeimmiksi tekijöiksi seikkoja, jotka varmasti jokaisen pelejä katsoneenkin on helppo allekirjoittaa.

– Tärkeimpiä asioita varmasti olivat kaikkien sitoutuminen työntekoon ja joukkuehenki, joka on ollut hyvä jo pidempään – ja sellainen, että mukaan on helppo tulla myös ulkopuolelta. Kentällä oltiin oikealla tavalla nöyriä ja tehtiin kärsivällisesti töitä joukkueen eteen, siinäkin tapahtui kehitystä edelliseen kauteen nähden.

– Yhteenvetona voi sanoa, että tämä jos joku on ollut joukkue todella isolla J:llä.

Nykyjoukkueen perusteita on aloitettu luomaan jo kolme vuotta sitten: kun putoaminen Veikkausliigasta varmistui, käännettiin katseet tulevaan ja nuorten lupausten kanssa alettiin tehdä määrätietoisesti töitä. Jo tuolloin Pasoja arvioi, että kaiken mennessä suunnitelmien mukaan juuri kausi 2016 olisi se, kun nuorien lahjakkuuksien osalta aika on kypsä suurempaankin vastuunottoon.

– Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja etenkin tämän kauden osalta se pitää paikkansa. Tietenkin oma tärkeä osansa oli myös kesken kauden tulleilla pelaajilla, jotka tulivat alkuperäisen suunnitelman ulkopuolelta: Gaël (Etock) ja Tomi (Petrescu) ratkaisivat henkilökohtaisilla suorituksillaan meille tärkeitä pisteitä.

– Mutta jos nyt katsoisi omia vanhoja suunnitelmia ja tavoitteita useamman vuoden taaksekin, on kaikki mennyt niiden mukaan ja toivotusti. Toki niitä suunnitelmia on matkan varrella tarpeen mukaan myös hienosäädetty, esimerkiksi viime talveksi muutettiin hieman fysiikkatreeniä edellisvuoteen verrattuna.

Fysiikkatreenistä niin edustusjoukkueen kuin vanhimpien juniorien osalta vastaa Antti ”Lude” Luhta, joka on ollu huolehtimassa Kettupaitojen fysiikasta kaudesta 2013 lähtien.

– Lude on tehnyt fysiikkapuolella todella hyvää työtä poikien kanssa. Sen huomaa siitäkin, että loppujen lopuksi loukkaantumisia oli kauden mittaan varsin vähän – esimerkiksi pystyttiin pelaamaan samalla toppariparilla läpi kauden, mistä on aina iso apu.

Lujaksi hitsautunut topparipari Antto Tapaninen–Matti Lähitie olikin yksi loistavan kauden tukijalkoja ja molemmat pelasivat miltei kaikki ottelut – Tapaninen tosin loukkasi polveaan päätöskierroksella, mutta selvisi varsin ikävännäköisestä tilanteesta ilman vakavampaa vammaa.

Pasoja otti valmennusuransa ensiaskeleet pelaamisen ohella jo kaudella 2011 ja on toiminut vuosien varrella niin A- ja B-nuorten kuin reservijoukkue Villikettujenkin parissa. Useat nykyisen edustusjoukkueen pelaajat ovatkin Pasolle tuttuja jo juniorivuosiltaan ja myös juniorijoukkueiden toiminta on tullut pääkäskijälle tutuksi.

– Paljon kehittymistä on tapahtunut seurassa kauttaaltaan – mutta tietenkin kehitettävää vielä riittääkin. Junioripuolella pelaajapolku edustusjoukkueeseen kaipaa edelleen hiomista, mutta sen eteen tehdään töitä kaiken aikaa. Mennään kohti sitä, että saadaan täysi hyöty irti oman kylän pojista jatkossakin.

Nytkin joukkueen kaksi kokeneinta, Lähitie ja Mikko Manninen ovat omalta osaltaan tekemässä töitä oman kylän poikien kehittämisen eteen toimien edustusjoukkueessa pelaamisen lisäksi valmennustehtävissä junioripuolella. Pasoja nostaakin joukkueensa konkarikaksikolle hattua.

– Massella ja Manulla on takana jälleen raskaat kaudet – päivät venyvät pitkiksi ja palautuminen vaatii erityistä huolenpitoa, kun kenttätunteja tulee niin pelaajan kuin valmentajankin roolissa. Manukin monesti käy omien treeniensä jälkeen pyörähtämässä Harjulla pikaisesti suihkussa ja lähtee saman tien vetämään B-junnujen treenejä. Mutta toki heillä jo oma kokemus auttaa paljon pysymään kunnossa, kun tietää jo mitä tekee.

Seuran kehittymisen lisäksi myös Pasoja itse on kehittynyt valmentajana vuosien varrella.

– Etenkin sellainen kokonaisvaltainen valmentaminen on parantunut. Erilaisten yksilöiden huomioonottaminen paremmin ja sitä kautta yksilöt saa paremmin tukemaan joukkuetta.

– Ulosanti on valmentajana erittäin tärkeää: miten saa omat ajatuksensa ilmaistua niin, että pelaajat ymmärtävät ne. Siinä olen myös kehittynyt, saa ajatuksensa puettua sanoiksi paremmin.

Konkreettinen palkinto hyvin menneestä kaudesta liiganousun lisäksi tuli kauden päättävässä JJK-gaalassa, jossa Pasoja palkittiin Vuoden valmentajana. Valinta on seuran muiden valmentajien tekemä.

– Tuntuu tietenkin hyvälle, että kollegat arvostavat. Mutta kyllähän kiitos menestyksestä kuuluu koko joukkueelle ja taustaryhmälle: Ludelle, Jannelle (Korhonen) maalivahtivalmentajana, Valtulle (Korhonen) joukkueenjohtajana ja Oskarille (Ervasti) joukkueen lääkärinä.

– Suuret kiitokset kaudesta omalta osaltanikin myös kaikille tukijoille ja aktiivisille kannattajillemme!