Kerro lyhyesti kuka olet ja mistä tulet?
Olen Joni-Pekka Puranen, 29-vuotias fysioterapeuttiyrittäjä ja fysiikkavalmentaja. Olen lähtöisin Haapajärveltä, Pohjois-Pohjanmaalta. Omina lajeina on lapsuudesta saakka ollut jalkapallo ja futsal. Fysioterapeutiksi olen valmistunut Joensuusta, josta muutin Turkuun opintojen loppuvaiheessa. Alan töiden perässä päädyin Keski-Suomeen ja Viitasaarelle. Jyväskylään muutin kesällä 2019 tyttöystävän perässä.
Mikä on nykyinen roolisi/tehtävänkuvasi JJK:ssa ja miten nykyinen rooli on muuttunut vuoden takaisesta?
Olen kaudella 2021 edustusjoukkueen fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja. Roolini on viime vuodesta muuttunut huomattavasti vaikuttavampaan suuntaan. Viime kaudella tehtäväni oli pitkälti huolehtia, että pelaajat kuntoutuvat takaisin pelikuntoon loukkaantumisten jälkeen. Tällä kaudella vastaan myös joukkueen fyysisestä harjoittelusta voimaharjoittelun osalta. Ari (Koski) vastaa joukkueen kestävyysharjoittelusta, jossa olen sitten tarvittaessa tukena. Vastuuni vammojen ennaltaehkäisystä on myös tällä kaudella merkittävämpi. Ottelutapahtumissa viime kaudella minut saatettiin nähdä neppailemassa kentällä lämmittelyn aikaan, mutta nyt rooliini kuuluu myös joukkueen valmistaminen otteluun alkulämmittelyssä.
Työskentelet yrittäjänä. Kerro missä ja minkälaisia palveluita sinulla on tarjolla ja mikä on koulutustaustasi?
Toimin yrittäjänä työllistäen itseni. Tarjoan tällä hetkellä fysioterapia- ja hierontapalveluita Buugi liikuntakeskuksella, Killerillä. Fysioterapiassa olen erikoistunut tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiaan ja urheilufysioterapiaan. Urheilufysioterapian erikoistumisopinnot ovat näillä näkymin alkamassa syksyllä, kunhan koronatilanne tämän vain mahdollistaa.
Olet ottanut käyttöön YouTube-kanavan. Kenelle se on suunnattu ja minkälaista sisältöä tuotat sinne?
Kyllä, muutama video on tullut jo väännettyä. YouTube-kanavani fysiojpp on suunnattu jalkapallon parissa toimiville, olitpa sitten pelaaja, futarin vanhempi, valmentaja tai vaikka jalkapallosta kiinnostunut fysioterapeutti. Tähän mennessä olen tarjonnut kanavallani vinkkejä mm. alkulämmittelyyn ja jalkapalloilijan liikkuvuusharjoitteluun. Olen koittanut pitää videot suht kansantajuisesti ymmärrettävinä, joskin mukana saattaa olla hieman syvempääkin pohdintaa omista ajatuksistani.
Miten päädyit JJK:hon ja mikä fiilis jäi ensimmäisestä vuodesta kettuperheessä? Mikä on ollut tähän asti parasta tai onko esimerkiksi jokin erityinen hetki/hetket jääneet päällimmäisenä mieleen?
Päädyin JJK:hon, kun etsin uudesta asuinkaupungistani mahdollisuutta toimia urheilun parissa fysioterapeuttina. Heti ensimmäisenä katsoin JJK:n nettisivuilta, että edustusjoukkueelle ei ole nimetty fysioterapeuttia ja päätin soittaa Korhosen Valtulle. Valttu sitten suhtautui kyselyyni hyvin myönteisesti ja taisimme nähdä heti seuraavana päivänä Valtun, Basamin ja Saken kanssa Harjulla. Tähän oikeastaan liittyy ensimmäinen erityinen hetki, kun hyvin sujuneen palaverin jälkeen kävelimme suoraan pukukoppiin, jossa sain esittäytyä joukkueelle. Unelmasta oli tullut totta.
Toisen erityisen hetken muistan viime kauden kotiavauksesta, kun Robin teki joukkueemme avausmaalin. Runsaspäisen Harjun yleisön kohahdus kentän reunalta käsiltä koettuna oli jotain hyvin mieleenpainuvaa.
Iso osa JJK:n pelaajista kärsi viime kaudella eri asteisista loukkaantumishuolista jossain vaiheessa vuoden aikana. Mistä arvelet sen johtuneen, onko vaivoille ollut jokin yhteinen nimittäjä vai pelkästään huonoa tuuria? Miten asiaan on reagoitu tulevan kauden osalta?
Tosiaan pahimmillaan pelaajia taisi olla 11 minun kanssani Harjulla treenaamassa. Tästä tuli jo joukkueen sisällä vitsi, että pelaaja vuorollaan sai siirron hakemaan vauhtia FC J-P:stä. Kauden jälkeen halusin analysoida kaudella koettuja vammoja ja huomasin, että useimmat niistä olivat hieman epäonnekkaita kontaktitilanteita. Toki kontaktitilanteiden kohdalla mietin, olivatko pelaajat valmiina Kakkosen tempoon ja tilannekovuuteen. Varsinkin, kun korona sotki ratkaisevasti kauteen valmistautumista ja pelit alkoivat melko nopealla aikataululla pakollisen harjoitustauon jälkeen. Haasteita tauosta aiheutuu muun muassa pelaajan havainnointikyvylle ja äkillinen kuormituksen lisääntyminen oli osasyynä myös useisiin alkukaudesta kärsimiimme lihasvammoihin.
Tälle kaudelle olen pyrkinyt kehittämään useita eri työkaluja vammojen ennaltaehkäisyyn. Fysiikkaharjoittelu on yksi merkittävimmistä työkaluista, sillä siihen pystyy hyvin ujuttamaan mukaan myös vammojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta harjoitteita. Lisäksi seuraamme pelaajien kokemaa kuormittumista kyselyiden kautta. Kyselyiden tiedot siirtyvät Excel-alustalle, joissa yksittäisten pelaajien viime aikoina kokemaa kuormitusta voidaan suhteuttaa pelaajan pidemmällä aikavälillä kehittyneeseen harjoituksen sietokykyyn. Lisäksi kartoitan pelaajien yksilöllisiä kehityskohteita lihastasapainokartoitusten kautta ja keskusteluiden kautta. Viime kaudella useimmat lihasvammoistamme olivat saman vamman uusiutumisia, kun vammoja ei oltu kuntoutettu kunnolla. Tämän takia myös pelaajan taustan tunteminen on tärkeää.
Miten korona-aikana harjoittelu ja pelaaminen on vaikuttanut pelaajien fysiikkapuoleen? Miten omatoiminen harjoittelu on JJK:ssa toteutettu silloin, kun joukkueharjoittelu on ollut keskeytettynä?
Tämän kauden osalta voin sanoa, että koronalla on tietysti vaikutusta siihen miten hyvin pelaajat pääsevät fysiikkaharjoittelua toteuttamaan. Jokainen pelaaja on saanut käyttää omaa harkintaa sen suhteen missä ja miten harjoittelun pystyy toteuttamaan turvallisesti. Jonkin verran olemme käyneet myöhäisillassa Kuntomaailmalla harjoittelemassa pienryhmissä, jotta voimaharjoittelu tekniikat olisivat hallussa kaikilla.
Omatoimista harjoittelua on toteutettu keskeytysten aikana juoksuohjelmin sekä videokeskustelussa tehdyin lihaskuntojumpin, joita vedin joukkueelle.
Seuraa J-P:tä Instagramissa, Facebookissa & Twitterissä ja nappaa myös YouTube-kanava seurantaan täältä.