Topi Järvinen palaa Kettunuttuun

JJK saa tervetulleen paluumuuttajan, kun Topi Järvinen liittyy jälleen Kettupaitoihin!

Vuonna 1994 syntynyt kettukasvatti ehti viettää edustusjoukkueessa useamman kauden ja suuntasi sitten kaudeksi 2015 pohjoisnorjalaisen Mjølnerin riveihin. Monipuolinen hyökkäyspään pelaaja on ollut talven mittaan JJK:n mukana ja raapusti nyt nimensä ensi kauden kattavaan sopimukseen.

Kausi 2015  Narvikissa jäi lopulta kesken ja loppukauden Järvinen vietti FC Vaajakosken riveissä, mutta pitää lähtöratkaisua kuitenkin hyvänä.

– Keväällä seuraa etsiessäni sain agentilta tiedon, että Mjølner on kiinnostunut tekemään sopimuksen. En tiennyt käytännössä mitään paikasta, joukkueesta tai sarjasta mutta mietin, millainen mahdollisuus on päästä parikymppisenä Norjaan pelaamaan ammatikseen – ja viikon päästä siitä olinkin jo Narvikissa kamoineni, Järvinen kertaa vuoden takaisia tapahtumia.

– Alku oli vähän hankala, sillä meni useampi viikko ennen kuin olin täydessä pelikunnossa. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin tuntua siltä, että homma lähtee sujumaan. Toukokuussa pelasimme cupin ottelun pääsarjajoukkue Bodø/Glimtiä vastaan. Hävittiin 1-0, mutta se oli hyvä peli koko joukkueeltä sekä multa itseltäni – silloin tuntui, että ehkä kausi sen myötä kääntyy paremmaksi. Mutta lopulta se jäi yksittäiseksi piikiksi – ja parhaaksi futismuistoksi siltä reissulta: pääsin pelaamaan pääsarjajengiä vastaan ja pelasin hyvän pelin.

Järvinen sivalsi komean maalin FC Lahti Akatemian verkkoon tammikuun lopussa.

Mjølner oli noussut kaudeksi 2015 Norjan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Kuten Suomessakin, myös Norjan Kakkosen taso on vaihteleva ja joukkueiden väliset erot suuria.

– Meidän lohkossamme parhaat joukkueet olivat samaa tasoa kuin Suomessa Ykkösen kärkijengit ja huonoimmat sitten taas Kakkosen häntäpään luokkaa – paljon täysin amatööriseuroja, joiden pelaajat käyvät täysipäiväisestä töissä.

– Myös Mjølnerissä pelaajat kävivät töissä – itse sain seuran hommaaman asunnon ja sen verran palkkaa, että ruuat sai ostettua.

Merkittävänä erona Suomen Kakkoseen oli kuitenkin lohkojen jaottelu.

– Maantieteellisesti ajatellen lohkot olivat varsin mielenkiintoisia: meidän lohkossa oli kolme joukkuetta Oslon ulkopuolelta ja kaikki nuo kolme olivat pohjoisesta – pelimatkat olivat siis varsin pitkiä. Ne tehtiinkin lentäen ja olihan siinä oma viehätyksensä – siinä on jotain, mitä en vielä Suomessa ole sarjapelissä päässyt tekemään, Järvinen naurahtaa.

– Kyllähän siellä monessa asiassa huomasi, että seuroilla on öljy- ja turskarahaa vähän eri tavalla kuin suomalaisilla seuroilla.

Narvikissa vietetyt kuukaudet olivat kokonaisuudessaan kaksijakoisia.

– Paikkana Narvik oli kaikin puolin todella mukava pieni kaupunki kauniiden maisemien keskellä.  Ihmiset tunsivat toisensa ja omasta ikkunastakin oli huikea näköala merelle. Siellä sai vaihtelua siihen arkeen mihin Suomessa oli tottunut ja pääsi sopivasti vähän pois mukavuusalueeltaan.

– Futiksen osalta se oli sitten pettymys. Joukkueen taso oli melko heikko, eikä siellä oikein pystynyt kehittymään – treenien taso ei vain ollut riittävän korkea siihen. Ja vaikka Narvikissa pärjäsi oikein hyvin englannilla, oli kieli treeneissä kuitenkin norja ja kyllähän sekin hankaloitti. Futiksen ilo alkoi karista ja treenaamisesta tulla pakkopullaa. Yksissä harjoituksissa se sitten iski, että eiköhän tämä ollut tässä.

Järvisen debyyttimaali Veikkausliigassa syntyi kauden 2012 päätösottelussa HJK:n verkkoon.

Järvinen lähti nopealla aikataululla Narvikiin – ja sieltä pois.

– Samalla tavalla kuin mennessä, viikon päästä päätöksestä olin jo takaisin Suomessa. Kaikki sujui seuran kanssa hyvin, eikä ongelmia ollut. Seuran puolellakin oli huomattu, etten enää nauti treenaamisesta ja pelaamisesta, eikä se tilanne ollut hyvä kummallekaan osapuolelle.

Järvinen palasi Suomeen ilman tietoa seuraavasta osoitteesta. Nyt nuorukainen toteaa, että Norjan reissu ja etenkin sopimuksettomana vietetty aika opettivat paljon.

– Viime kausi oli tosi kasvattava, sitä löysi itsestään ihan uusia puolia. Norjan räntäsateessa sitä mietti, mitä olisi voinut tehdä toisin ollessaan vielä JJK:ssa. Ja kun ei ollut sopimusta minnekään, mietti millaista on päästä taas mukaan joukkueeseen, sisään siihen jokapäiväiseen toimintaan – ja että sitten tekee kyllä kaiken täysillä. Ilman seuraa ollessa oppi arvostamaan sitä arkea joukkueessa.

– Nyt onkin ihan hemmetin hyvä fiilis olla taas takaisin kotona ja mun omassa seurassa. Ja sen on kyllä huomannut treenikentällä ja ihan kaikessa – nyt on aivan eri fiilis tehdä töitä kuin ennen lähtöä Norjaan.

Järvinen nousi jo varhain mukaan JJK:n edustusmiehistöön ja iski ensimmäisen liigamaalinsakin kauden 2012 päätöskierroksella HJK:n verkkoon. Kaudella 2014 Järvinen kuului Kettupaitojen vakimiehistöön Ykkösessä ja monet tulevan kauden joukkueista ovatkin toissakaudelta tuttuja. Järvinen myös seurasi niin kasvattiseuransa pelejä kuin Ykköstä ylipäänsä Norjassa.

– Onneksi ensi kaudella ei ole PK-35:n kaltaista jengiä, heillä oli viime kaudella todella kova joukkue. KTP tuskin pystyy nyt kasaamaan vastaavaa. FF Jaro ja TPS ovat vielä melko kysymysmerkkejä, KPV taas saattaa osoittautua mustaksi hevoseksi, Järvinen pohtii.

– Kyllähän JJK kärkipäähän sijoittuu, meillä tulee olemaan todella kova joukkue. Vaikka Roope (Taylor) ja Aksu (Lehtonen) lähtivät, on joukkueessa niin paljon syvyyttä, että menetykset pystytään varmasti paikkaamaan.

Myös kettulauma onkin tulevalla kaudella monilta osin sama kuin kaudella 2014  – mutta kuitenkin paluumuuttajan mukaan aivan erilainen.

– On tämä ihan eri jengi kuin se mistä toissakauden jälkeen lähdin, vaikka paljon samoja naamoja onkin mukana. Jätkät on kehittyneet todella paljon ja treeneissä on nyt aivan eri meininki, kovempi.

– Ja ihan varmasti kehitys jatkuu samalla tavalla ensi kaudellakin – ja sehän tarkoittaa sitä, että me voitetaan!

Myös Järvinen itse on muuttunut.

– Kasvanut paljon, etenkin henkisesti – ja vähän fyysisestikin.