Paso – one more time!
Veikkausliigan kausi 2012 päättyy JJK:n osalta lauantaina, kun HJK tulee vierailulle Harjun ELY-stadionille. Ottelu on samalla toppari Juha Pasojan pitkän ja komean peliuran viimeinen. Päätös on muhinut mielessä jo pidemmän aikaa ja varmistui loppukauden aikana, niinpä viimeisen ottelun alla ajatukset eivät sen kummemmin enää myllerräkään.
– On tuota lopettamispäätöstä tässä jo sen melko kauan kuitenkin tullut sulateltua. Mutta varmasti se haikeus nostaa jossain vaiheessa päätään lauantaina, ehkä jo ennen ottelua, ”Paso” sanoo.
– Kuitenkin on vain keskityttävä olennaiseen ja pelattava – niin kauan kuin valmentajalta peliaikaa on luvassa. Sitten voi juhlia!
Suuremmat juhlat lienevät tällä kertaa luvassa vastustajan toimesta, HJK kun käytännössä varmisti mestaruutensa jo toiseksi viimeisen kierroksen jälkeen – mestaruuden lipeäminen tarkoittaisi, että Interin on voitettava oma ottelunsa Espoossa ja joukkueiden välisen yhdeksän maalin maalieron kurouduttava umpeen. JJK:n kausi ei ole mennyt odotetusti ja konkari Pasojakin myöntää tämän.
– Onhan se omalla tavallaan komea tapa lopettaa kausi HJK:ta vastaan pelaamalla, mutta tietenkin olisi ollut mukavampaa lopettaa niin, että mitali on omassa kaulassa, Paso toteaa.
– On tämä ollut henkisesti aika raskas kausi. Viime kauden jälkeen joukkueesta lähti paljon kokemusta – kenties liikaakin. Se on näkynyt sitten sekä treenikentällä että otteluissa.
Päättyvä kausi on Pasojan kolmas JJK:ssa, jonne hän tuli Norjan HamKamissa viettämiensä kolmen vuoden jälkeen. Kaudet kettupaidassa ovat olleet vaiheikkaita.
– Melkoista vuoristorataa pelillisesti on ollut. Ensimmäisenä vuonna oli hyvä, kun sarjassa edes säilyimme – ja toisena vuonna sitten mitali, Paso hymähtää.
– Tähän kauteen sitten lähdimme kenties hieman turhankin suurin odotuksin. Mutta toisaalta ei mitalistina muuten voi kauteen kuin lähteä kovin odotuksin.
Omien peliensä Paso kokee kuluneellakin kaudella menneen pitkältikin koko uraansa kuvaavalla tavalla.
– Semmoista tasaista puurtamista. Olen aina pyrkinyt siihen, että hyvän ja huonon päivän välinen ero olisi mahdollisimman pieni – ja sitten hivuttanut sitä tasoa kaiken aikaa ylemmäs, sanoo 15 A-maaottelun mies.
Kemissä pelinsa aloittanut ja porilaisen Jazzin riveissä liigadebyyttinsä vuonna 2000 tehnyt Pasoja tuli suomalaiselle jalkapalloyleisölle tutuksi etenkin Valkeakosken Hakasta, jossa hän luuti puolustuksessa kaudet 2002-2005. Valkeakoskelta tie vei Norjan pääsarjaan, HamKamin riveihin. Kun hamarilaisseura putosi kauden 2009 päätteeksi toiselle sarjatasolle, suuntasi Paso perheineen takaisin Suomeen.
– Kun tulin Norjasta, ei oikein tarkkaan tiennyt, mitä liigan tasosta odottaa – onko taso kehittynyt, pysyykö itse enää mukana. Ihan hyvin on kuitenkin mennyt. Tavallaan olisi toivonut sitäkin, että nuoremmat olisivat jo syrjäyttäneet, Pasoja miettii.
Vaikka Paso nyt pelikengät naulaan ripustaakin, ei kemiläinen ole katoamassa jalkapallon parista – eikä Jyväskylästä ja JJK:sta. Ura jatkuu valmennustehtävissä, joissa Pasoja on ollut mukana jo kuluvan kauden aikana sekä edustuksessa että A- ja B-junioreissa.
– Nyt on aika jättää pelikentät nuoremmille. Olen hyvilläni siitä, että jos nyt tuonne valmennuspuolelle tästä siirtyy, pääsee auttamaan nuorempia pelaajia ja tukemaan heidän kehitystään. Meillä on täällä hyviä poikia, Paso kehuu.
Pasojan kohdalta pelien päättyminen Jyväskylään sopii sikälikin, että Pasolla on parikymmentä vuotta kestäneen uran alkumetreiltä muistoja juuri täältä.
– Ensimmäiset muistikuvani siitä, kun olen pelannut miesten pelejä, ovat juuri Jyväskylästä, pelasimme Kakkosta JyP-77 vastaan. Siinäkin mielessä on ihan mukavaa päättää pelit täällä: ympyrä sulkeutuu.
Pason peliuran viimeinen ottelu JJK-HJK lauantaina 27.10.2012 kello 14:00, Harjun ELY-stadion – tervetuloa!
{youtube}vjwwqEx8b3M{/youtube}