Manninen jatkaa kaksivuotisella sopimuksella

Kettukannattajat saavat vielä yhden joululahjan Mikko Mannisen kahden vuoden jatkosopimuksen muodossa!

Mannista ei suomifutiksen ystäville tarvitse esitellä: vuosikaudet Veikkausliigan pelaajaeliittiin kuulunut laituri palasi kaudeksi 2011 kotikonnuilleen ja oli suuressa roolissa johdattamassa JJK:ta seurahistorian ensimmäiseen Veikkausliiga-mitaliin ja sen myötä europeleihin. Manninen jäi kasvattiseuraansa myös sarjaportaan vaihduttua liigasta Ykköseen kauden 2013 päätteeksi ja onkin kuluvien kahden kauden ajan ollut sarjan ehdotonta parhaimmistoa.

JJK:ssa Manu on viime vuosina ottanut edustusjoukkueen pelikenttien lisäksi yhä suurempaa roolia myös juniorien valmennuksessa ja nyt edessä on toinen kausi B-nuorten vastuuvalmentajana. Viime kauden päätteeksi Manninen valittiin ansaitusti JJK:ssa kauden parhaaksi pelaajaksi niin yleisessä äänestyksessä kuin kannattajienkin keskuudessa ja vaikka B-nuoret jäivät niukasti ulos SM-sarjasta, oltiin kettuväen keskuudessa vakuuttuneita myös valmentaja-Mannisen työnäytteestä B-junnujen peräsimessä. Kaksivuotinen jatko onkin kettuseuralle äärimmäisen iloinen uutinen niin edustusjoukkuetta kuin junioripuoltakin ajatellen!

Pelillinen syömähammas ja oppisopimusvalmentaja

UEFA B-valmennustutkinnon aiemmin suorittanut Manninen valittiin mukaan juuri alkavaan UEFA A-valmentajakoulutukseen. UEFA A on toiseksi korkein valmentajatutkinto, joka sisältää Valmentajan Ammattitutkinnon (VAT) ja koulutuksen järjestää Palloliitto yhdessä Eerikkilän urheiluopiston kanssa. Tänä vuonna kurssille oli ennätysmäärä hakijoita eli valmentajaksi kouluttautuminen kiinnostaa tällä hetkellä.

– Sanomattakin on selvää, että meille on seurana erittäin iso juttu, että saatiin Manu pidettyä täällä. Pelillisesti hän on tärkeä syömähammas, siitä ei pääse mihinkään, ja on myös todella tärkeää että seuran juniorit ovat hyvissä käsissä, toimitusjohtaja Janne Mönkkönen toteaa.

– B-nuoret ovat tärkeä ikäluokka edustustakin ajatellen, pitkän tähtäimen tavoite on kuitenkin pystyä tuottamaan itse pelaajarunko edustusjoukkueeseen jatkossakin. On hienoa, että valmennuspuoli kiinnostaa jo nyt Manua, vaikka hänellä on itselläänkin varmasti vielä monia pelivuosia edessä.

Viime vuonna 30 vuotta täyttänyt Manninen on loistoiskussa ja silminnähden myös nauttii pelaamisesta nuorekkaassa kettulaumassa.

– Aivan varmasti Manniselle olisi ollut muitakin ottajia, kenties ylempääkin kuin Ykkösestä. Senkin takia pitää Manulle nostaa hattua, että jäi mieluummin tänne ja sitoutui samalla itsensä kehittämiseen valmentajana – ja sitä kautta seuran kehittämiseen.

– On hienoa, että pitkään ammattilaispelaajana toiminut Manu on halunnut alkaa kouluttautumaan valmentajaksi ja kiinnostusta riittää aina korkeimman eli UEFA Pro-tutkinnon hankkimiseen asti. Kenties Manninen nähdäänkin joskus JJK:ssa edustusjoukkueen päävalmentajana, Mönkkönen tuumii.

Toistaiseksi edustusjoukkueen valmennus on kuitenkin vakaasti Juha Pasojan osaavissa käsissä. Pasoja toimii myös Mannisen työpaikkaohjaajana oppisopimuskoulutuksessa.

– Kyllähän siinä samalla varmasti myös Manu toimii osaltaan sparraajana Pasolle, vaikka varsinaista virallista valmennusroolia Manulla ei edustusjoukkueessa olekaan.

Myös Jyväskylän ammattiopisto tukee ammattivalmentajaksi kouluttautumista ja Manninen onkin jatkossa JJK:ssa valmentajana oppisopimuksella, jota myös TE-keskus tukee. Kuviota on sorvattu talven mittaan yhdessä pelaajan, seuran, JAO:n oppisopimuskeskuksen ja TE-keskuksen kanssa.

– Manulle ja koko Mannisen perheelle suurensuuri kiitos kärsivällisyydestä ja luottamuksesta siihen, että kuvio saadaan kuntoon ja toimimaan, vaikka se ei aivan sormia napsauttamalla ole tapahtunut. Myös JAO:n oppisopimuskeskus ja TE-keskus ovat olleet tässä todella joustavia ja avuliaita, joten kiitos myös heidän suuntaansa.

– Nyt ollaan tietenkin äärimmäisen iloisia siitä, että asiat saatiin järjestymään toivotusti!

”Suomen parhaita”

Myös Pasoja on luonnollisesti enemmän kuin hyvillään Mannisen jatkosta.

– Totta kai oli todella tärkeää, että Manu jäi tänne. Oman paikkansa parhaita Suomen kentillä ja sitä myötä isossa roolissa meidän hyökkäyspelissämme. Nyt tutkapari Manninen – (Niko) Markkula pääsee tekemään tuhojaan ensi kaudellakin!

Pasoja seuraa tarkasti myös vanhimpia juniori-ikäluokkia ja on paljon tekemisissä näiden valmentajien kanssa – näin ollen myös Mannisen jatkosopimuksen merkitys juniorivalmennuksen puolella on tiedossa.

– Manu on ottanut hyvän roolin junnupuolella B-nuorten päävalmentajana. Selvästi valmennus on tuonut uutta myös Manun pelaamiseen ja ajatteluun kentällä. Ehkä siis vanhakin koira oppii uusia temppuja, Pasoja naureskelee.

Pitkiä päiviä – mutta mukavassa työssä

Talvi tietää suomifutiksessa tiukkaa työntekoa ja JJK:ssakin tuplatreenien päivät kuuluvat talven arkeen. Edustusjoukkueen harjoitukset ovat päiväsaikaan, jotta iltavuorot halleissa jäisivät junnujen käyttöön – Manun kohdalla tämä tarkoittaa välillä varsin pitkiä päiviä: ensin kahdet omat treenit, niiden jälkeen vetämään nuorten harjoituksia.

– Kyllähän se kieltämättä joskus on raskasta näin talvella. Etenkin, kun on muksut kotona ja mielellään viettäisi enemmän aikaa perheen parissa, Manninen toteaa.

– Helpottaa kuitenkin paljon, kun saa tehdä sitä mistä tykkää niin paljon. Keskimääräistä paljon kivempaa tehdä pitkää päivää näin.

Tiukka treenaaminen ja pitkät päivät vaativat erityistä huolellisuutta palautumisen suhteen.

–  Varsinkin näin talvella haasteena on palautuminen niin, että on seuraavana päivänä jälleen treenauskunnossa. Omien treenien jälkeen valmentaessa tulee kuitenkin seisoskeltua, mikä ei tee palautumiselle hyvää, etenkin kun tässä ei ihan junnuikäinen enää ole. Lihashuoltoa on tehtävä paljon aiempaa enemmän ja se ottaa joka ilta vielä oman aikansa – että pääsee vielä seuraavanakin päivänä liikkeelle.

– Ollaan kyllä Pasonkin kanssa tätä käyty läpi, että valmennus ei vaikuta liikaa omaan harjoitteluun.  On myös sovittu, että jos oma treenipäivä on erityisen rankka, voisin jättää B:n treenit väliin. Mutta en mä kyllä niistä treeneistä jää pois ellei ole tosi painavaa syytä, oon kuitenkin sen verran sitoutunut siihen.

Vuonna 1985 syntyneenä Manninen on yksi nyky-Kettujen konkariosastosta, mutta kokenut laitamies ei jää kentällä jälkeen nuoremmistaan – päin vastoin. Upean kauden keskeytti kuitenkin elokuussa Vantaalla tullut nivusvamma.

– Pitkästä aikaa sai vetää kauan niin, että ei ollut ihmeempiä vammoja ja sai siksi hyvän treenikaudenkin alle. Onhan se mukavampi pelata kun ei satu koko ajan johonkin.

– Loukkaantuminen tulikin sitten pahaan saumaan. Vaikka pääsin takaisin kentälle yllättävän nopeasti eikä väliin jäänyt kovin montaa peliä, niin kuitenkin lopulta ne tärkeimmät – enkä päässyt enää myöskään takaisin siihen samaan hyvään rytmiin kuin ennen loukkaantumista. Ja pelien seuraaminen sivustahan on ihan hirveetä, kun ei voi tehdä yhtään mitään muuta kuin katsoa, miten käy. Katsomossa jännittää aina.

Mannisella onkin nyt kokemusta pelien elämisestä niin kentällä, katsomoon pakotettuna kuin penkin päässä valmentajanakin.

– Kentällä en oo koskaan osannut jännittää, semmoista peliä ei ainakaan vielä ole tullut vastaan. Pelaajana sitä voi vaan mennä kentälle ja keskittyä hoitamaan oman hommansa, ei ole aikaa samalla tavalla miettiä muuta.

– Valmentajana jännitys on erilaista kun katsomossa seuratessa – voi kuitenkin jollain tavalla vaikuttaa kenttätapahtumiin. Yleensä jännittäminen unohtuukin kun keskittyy miettimään, mitä voi tehdä ja mitä pitäisi muuttaa, että peli toimisi paremmin.

Valmennuskokemus on myös muuttanut Mannista pelaajana.

– Viime kaudella sen alkoi huomata, että kentän ja pelin näkee nyt eri tavalla. Vaikka aina ennen peliä käydään läpi vastustajan pelitapaa, ei sitä aikaisemmin osannut ajatella samalla tavalla. Nyt ajattelee automaattisesti kaiken aikaa myös valmentajan näkökulmasta.

– Kun astuu itse kentälle, katsoo saman tien miten vastustajan pelaajat sijoittuvat ja miettii, millä tavalla he pelaavat. Nykyään osaa paremmin ennakoida, miten pelaajat liikkuvat ja minne aukeaa tilaa, johon voi sitten itse pelata.

Omiin tosipeleihin on vielä aikaa, mutta A- ja B-junnujen kausi alkaa ensi viikolla SM-karsinnoilla. Jatkoa ajatellen Mannisella onkin kahdenlaisia tavoitteita: pelaajana edustusjoukkueen kanssa ja valmentajana nuorten kanssa.

– B:n kanssa tavoitteena on SM-sarjapaikka. Ollaan se yhteisesti päätetty ja tiedossa on, että tavoite on kova. Karsintasarja tulee olemaan tiukka, kuten viime vuonnakin.

– Ja kyllä mä niin oon ajatellut, että haluan olla pelaajana mukana, kun noustaan takaisin Veikkausliigaan.